Löytää sellainen, jonka olemassaoloon ei ole voinut uskoa.

Seurata toisen mielen kiemuroita, vaikuttua. Tykätä toisen ajatusten kulusta, siitä mitä hän on ja mistä rakentunut. Nähdä menneet koettelemukset ja niiden jalostava vaikutus. Saada pitkästä aikaa henkistä haastetta niin paljon, että ajattelu ja sen kehittäminen korostuvat. Nauttia pelkästään yleismaailmallisesta keskustelusta suunnattomasti, vaikkei välttämättä olekaan samaa mieltä kaikesta. Jakaa ajatuksiaan, kokea tulleensa ymmärretyksi ja arvostetuksi. Saada vastetta. Nauraa hassuille asioille, jotka toinenkin täydellisesti ymmärtää.

Tykätä toisen ulkomuodosta niin, että voisi tuijotella vaikka kuinka pitkään. Löytää tuhottomasti pieniä ominaisuuksia, jotka miellyttävät: hymy, silmät, hartiat, lantiolinja. Ei sillä, että toinen välttämättä voittaisi mallikisoja, vaan sen vuoksi että ulkomuoto ilmentää juuri sitä kaikkea, mitä toinen on ja sellaisenaan on täydellinen. Suunnattomasti haluaisi olla lähellä, koskea, nuuhkia. Tulla itse kosketetuksi.

Nauttia yhdessä vietetystä ajasta suunnattomasti. Harrastaa asioita, joita ei yksin niin helposti tekisi. Tulla onnelliseksi yhdestä katseesta tai virnistyksestä, joka kertoo sanattomasta ymmärryksestä. Haluaisi koko ajan ottaa sen yhden askeleen, jolla pääsisi vielä lähemmäs, ihan kylkeen. Lukea merkityksiä käytöksestä, välillä nähdä niitä ja toivoa hieman enemmän.

Ajatella, että juuri tuon haluaisin. Juuri nuo silmät katsomassa minuun, kädet koskemassa. Haluta kaikki mahdollinen aika itselle. Voisipa sanoa, että hän kuuluu minulle! Kulkea tietoisena siitä, että itse olisi myös hänelle se tärkein, merkityksellinen.  Unelmaa.

Ja sitten toivoa, että edes pieni häivähdys olisi molemminpuolista.