Parin päivän takaiset keskustelut herättivät aika suurenkin prosessointiketjun liikkeelle, luultavasti sehän osaltaan toisella tarkoituksena kai olikin... Blogi siis kärsii tulevat ajat ulkonäkökeskeisestä analysoinnista. Alkuun kuitenkin enemmän yleismaailmallista pohdintaa parisuhdepeleistä, paljolti toiselta lainattua mutta myös itse jalostettua. Kullakin ihmisellä on parinvalinnassa omat primäärit ja sekundääriset vaatimukset, näin voidaan aika helposti määritellä. Primäärit vaatimukset ovat sellaisia, jotka on pakko toteutua jotta suhde voisi edes olla mahdollinen (viittaus edelliseen päivitykseen toisen vaatimuksista). Sekundääriset puolestaan ovat niitä ihan kivoja ominaisuuksia, joista osa olisi hyvä toteutua mutta jotka missään nimessä eivät ole pakollisia.

Raadollisen totta ovat toisen laukomat mielipiteet parisuhteen kestävyydestä ja kompromissien teon välttämättömyydestä. Suurimmaksi teemaksi nousee se, että passiivinen valinta on koko ajan käynnissä, koko ajan pitää voittaa kaikki muut mahdolliset kumppanit, jotta suhde säilyisi. Jos itsensä ja parisuhteen alussa vallinneiden olosuhteiden suhteen luovuttaa, jossain vaiheessa kompromissi kasvaa liian suureksi ja joku muu tulee potentiaalisemmaksi kumppaniksi. Tähän pätevät hyvin paljon puolison valintaan liittyvät sekä primäärit että sekundääriset vaatimukset. Sekundääristen vaatimusten tai toiveiden toteutumisen lakkaaminen ei niinkään haittaa parisuhdetta, sillä niiden merkitys ei ole suurin mahdollinen. Primäärivaatimukset sen sijaan ovat kovempaa tavaraa. Jos parisuhteen jossain vaiheessa niiden olemus muuttuu, jos toinen luovuttaa juuri niiden asioiden suhteen, on paremman puolison löytyminen ja suhteen päättyminen vain ajan kysymys.

Parisuhdemarkkinoilla voi taistella monilla eri keinoin, uskoisin. Eri ihmiset hakevat eri asioita, kuten myöskin ihmisistä löytyy erilaisia piirteitä ja ominaisuuksia. Ulkonäkö ei koskaan ole ollut itselleni se asia, jolla olisin tämän pelin yrittänyt voittaa. Miksi pelaisin eniten korteilla, joiden tiedän osaltani olevan suurimmallakin nähdyllä vaivalla ainoastaan keskinkertaiset? Minulla on kuitenkin mahdollisuus pelata myös asioilla, joissa tiedän erottuvani massasta. Parisuhdepelissä valitut kortit vaikuttavat myös lopputulokseen hyvin paljon. Jos tällä hetkellä alkaisin panostaa ulkonäkööni, pukeutumiseen ja ulosantiin niin suuresti kuin kykenisin, ahdistukseen asti, mitä sillä voittaisin? Saisin osakseni luultavammin enemmän kiinnostusta henkilöiltä, jotka tuollaista hakevat ja joille se on tärkeää. Mutta haluanko edes voittaa sellaista henkilöä omakseni? Ainakin tällä hetkellä haluaisin paljon mieluummin ehkä suureen vähemmistöön kuuluvan ihmisen, joka arvostaa enemmän niitä harvinaisempia kortteja, joita minulta löytyy. Tähänkin aiheeseen tosin pitää ehkä palata vielä tulevaisuudessa.

Miten parisuhteen vaatimukset vaikuttavat käytännössä? Jos tulevan puolison primäärivaatimuksiin liittyy juuri ulkonäkö ja siitä huolehtiminen vahvasti, kykyni säilyttää parisuhde vaikuttaisi todella heikolta. Ainakin tällä hetkellä ulkonäkö vaikuttaa ominaisuuksistani eniten siltä, johon vaikuttaminen on suuria ponnistuksia vaativaa ja hankalaa. Tiedän, että ulkonäön puolesta minut päihittäviä naisia löytyy tuhatmäärin, kunhan vain baariin astuu sisälle. Toki nykyiseen olotilaani olen tyytyväinen ja suunnilleen samana se on vuosikausia säilynyt. Kuitenkin, jos oletuksena olisi, että nykytilasta pitäisi vielä parantaa ja sen tilan säilyttäminen olisi primäärivaatimuksena suhteelle, tuntuisi se jo hyvin ahdistavalta. Yleisestikin ulkonäön muuttuminen, painon lisääntyminen jne, vaikuttavat minäkuvaan ja itsetuntoon valtavasti. Jos tuon huonouden tunteen lisäksi tiedostaisi suuresti suhteen toisen osapuolen olevan tyytymätön ja jopa ääneen vaativan muutosta, miten suuresti se oloa sillä hetkellä pahentaisi? Jos siinä hetkessä pitäisi vielä murehtia sitä, että missä vaiheessa raja ylittyy, milloin kompromissi kasvaa liian suureksi ja löytyy parempi tilalle?

Toisaalta, primäärivaatimukset voisivat sisältää myös asioita, jotka ovat itsessäni omasta mielestäni hyvin vahvoja. Niitä asioita, joiden suhteen en tunne olevani heikoilla tai joiden säilyttäminen on itsellenikin hyvin tärkeää. Ajattelu, älykkyys, toisen ymmärtäminen, tietyt käytännön tekemiset. Itselleni nuo ovat paljon merkittävämpiä asioita suhteessa kuin toisen ulkonäkö ja varsinkin sen viimeiseen asti trimmaaminen. Suurimmaksi kysymykseksi ehkä nouseekin se, missä kulkee raja? Miten paljon huonoimpia kortteja tulisi parantaa, jotta paremmilla korteilla voiton voisi maksimoida? Onko se tarpeellista, varsinkin minun tapauksessani, onko se oikeasti asia, jolla tällä hetkellä on suurin merkitys?